Siltasessa aamupalalla

Tähdättiin pitkästä aikaa ja ekaa kertaa Minin kanssa Siltaseen Hämeentielle aamupalalle.

Ensinnäkin aamupala oli parantunut leipäpöydän myötä hirmuisesti. Leipäpöydästä löytyi piiraita ja erilaisia tuoreita ihania leipiä, lautaselta leikkeleitä, turkkilaista jugurttia marjoilla, hedelmäsalaattia ja kuskusia. Tilattavana on todella ainakin kolme vaihtista: kasvis-buddha, bratwurst-berliini ja pekoni-englantilainen. Kohtis aamiaisen lisäksi alkamisaika 11 sopii minien kanssa matkaaville ja rattaat mahtuu hyvin sisään eikä porukka ole liian stressaantunutta mulkoillakseen lapsellisia ikävästi. Taaperonkin kanssa voisi minusta ihan hyvin mennä käymään. Pian taas uudelleen aamupalalle, iltaisin kun baareissa luuhaaminen on loppunut kuin seinään.

Btw. vaippaa ei kyllä vessassa vaihdettu mutkattomasti mutta ei kai baarissa pidäkään.

Pikkuhetkiä

Pikkutyypin kanssa oleminen kiteytyy minulle ainakin toistaiseksi pikkuhetkiin. Siksipä nimi. Tähän blogiin yritän tiivistää muille ja itselle näitä mutkattomien kotipäivien helmihetkiä sen kummemmin kursailematta ja omalla peruskaupunkimamman tyylillä.

Oma minini on juuri 3 kk:tta ja elämä alkaa nyt olla aika leppoisaa. Itse täytän tänä vuonna kolmannen kerran pyöreitä ja asustelen Minin ja Miekkoseni kanssa mahtavin kaupunkimaisemin varustetussa kerrostaloyksiössä. Mammana lienen suhteellisen liikkuvainen ja sosiaalinen.

En sen kummemmin ole suunnitelut blogini sisältöä, mutta kaupunkimenot, lastenvaatteet, matkailu ja tietty psykologisointi kuuluvat elämääni edelleen lapsen putkahtamisen jälkeenkin. Vähemmälle huomiolle jäävät varmaan iso rakkauteni ruokaan ja erilaisiin muotoihin. Mutta jännityksellä odottelen itsekin mitä tuleva Minin kanssa pitää sisällään.